Emme tiedä oliko Värivaltauksella tällainen mainoslause kun sitä pystyi pelaamaan Aapelissa, mutta mielestämme se kuvaa hyvin Värivaltauksen ideaa. Värivaltaus on kiehtova peli ja myös erittäin koukuttava.
Vaikeinta saavutettavuudessa on reklamointi
Kävimme kuuntelemassa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston järjestämää luentoa saavutettavuudesta. Tarkemmin ottaen kyseessä oli AVI:n saavutettavuuskiertue, jonka ideana on lisätä tietoutta siitä, miten saavutettavuus pitää huomioida julkishallinnon digitaalisissa palveluissa sen jälkeen, kun uusi laki saavutettavuudesta hyväksytään. Lain voimaan tulemisesta ei ole tietoa, sillä laki on vielä eduskunnan käsiteltävänä.Laki kokonaisuudessaan on melko kompakti esitys siitä, mitä saavutettavuus vaatii digitaaliselta palvelulta mutta kannattaa ainakin lukea toisesta pykälästä määritelmät ja kolmannesta pykälästä lain soveltamisala. Lain soveltamisalasta kannattaa erityisesti huomioida kohta 3. Sen mukaan digitaaliset palvelut, joiden rahoittamiseen on osallistunut laissa määritelty viranomainen vähintään puolella kehitys- tai ylläpitokustannuksista kuuluvat lain piiriin.
Viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi viranomaisen on varmistettava digitaalisten palvelujensa yhteensopivuus yleisesti käytettyjen ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien kanssa.Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 4 § 1. momentti
Tässä kirjoituksessa käydään läpi tarkemmin mielestämme suurin uuden lain aiheuttama kuluerä palveluiden tuottajille. Palvelun tekeminen saavutettavaksi ei itsessään ole suuri lisäkustannus. Suurin kuluerä syntyy itse asiassa saavutettavuudesta kertomisesta ja reklamoinnin mahdollistamisesta.
Laissa määritellään myös kohtuuton rasite, joka perustuu palvelusta tehtyyn saavutettavuusarviontiin. Jos saavutettavuusarvioinnin perusteella saavutettavuusvaatimusten täyttäminen aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen palveluntarjoajalle, vaatimuksista voidaan poiketa. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa otetaan huomioon palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja kuinka laajalti toimintaa tehdään. Arvio tehdään huomioiden erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua.Jos digitaalisen palvelun pitää olla lain mukaan saavutettava, palvelusta täytyy löytyä saavutettavuusseloste, käyttäjän pitää pystyä antamaan saavutettavuuspalautetta ja käyttäjä voi liittää palautteeseen myös saavutettavuuspyynnön. Käyttäjällä on myös oikeus tehdä saavutettavuuskantelu tai -selvityspyyntö palvelusta, joka ei käyttäjän mielestä ole toiminut oikein saavutettavuuden toteutumiseksi.
Saavutettavuusseloste
Saavutettavuusseloste on ajantasainen, ymmärrettävä ja selkeä asiakirja, jossa kerrotaan, millä tavoin palvelu on saavutettava. Saavutettavuusselosteen tulee olla myös saavutettava. Lain mukaan saavutettavuusseloste sisältää ainakin:
selvityksen siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle;
ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa;
palveluntarjoajan yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet sähköisesti;
linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.
EU:n antaman mallin mukaan ei-saavutettava sisältö tulee raportoida saavutettavuusselosteessa jaoteltuna kolmeen osa-alueeseen sen mukaan mistä syystä sisältö ei ole saavutettavaa:
Lainsäädäntöä on jätetty noudattamatta.
Kohtuuton rasite
Lainsäädäntö ei kata sisältöä.
Jokaisessa kohdassa täytyy myös luetella sisällöt, jotka eivät ole saavutettavia.EU suosittaa että saavutettavuusselosteen paikkansapitävyys tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkastelun pitäisi sisältää täydellinen arviointi palvelun saavutettavuudesta. Jos näin ei ole, pitäisi selosteessa ilmoittaa myös edellisen saavutettavuusarvioinnin päivämäärä. Aluehallintovirasto ohjeistavana ja valvovana viranomaisena julkaisee myöhemmin oman ohjeistuksen ja malliversion selostuksesta.
Saavutettavuuspalaute
Kaikilla palveluiden käyttäjillä on oikeus lähettää palautetta palveluntarjoajalle saavutettavuusselosteessa määriteltyyn sähköiseen yhteystietoon. Palautetta voi antaa palvelussa havaitusta puutteista saavutettavuudessa tai käyttäjä voi pyytää tarkennusta kohtuuttoman rasitteen perusteluihin.
Saavutettavuuspyyntö
Saavutettavuuspalautteeseen voidaan liittää saavutettavuuspyyntö jos käyttäjä tarvitsee digitaalisesta palvelusta välttämätöntä sisältöä. Käyttäjällä on perustellusta syystä oikeus saada kyseinen sisältö myös yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa. Sisältö voidaan tarjota myös muulla saavutettavalla tavalla. Jos palvelussa oleva tekstisisältö on esimerkiksi pdf-tiedostossa olevassa kuvassa, käyttäjällä on oikeus saada sisältö tekstitiedostona.
Palveluntarjoajalla on velvollisuus lähettää kuittaus saavutettavuuspalautteen vastaanottamisesta palautteen lähettäjälle. Palautteeseen ja pyyntöihin pitää vastata viipymättä mutta kuitenkin kahden viikon kuluessa. Vastaamiseen voi saada kahden viikon lisäajan jos pyyntö koskee laajoja sisältöjä. Jos palveluntarjoaja ei aio antaa saavutettavuuspyynnössä määriteltyjä sisältöjä, siitä pitää antaa kirjallinen todistus perusteluineen pyynnön tekijälle.
Saavutettavuuskantelu ja -selvityspyyntö
Palvelun käyttäjällä on myös oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastolle, joka toimii saavutettavuuden valvontaviranomaisena. Kantelun voi tehdä jos palveluntarjoaja ei ole täyttänyt lain vaatimia saavutettavuusvaatimuksia, ei ole tehnyt saavutettavuusselostetta siinä muodossa kuin se vaaditaan tai on jättänyt vastaamatta saavutettavuuspalautteeseen.
Saavutettavuusselvityspyynnön voi tehdä jos palveluntarjoaja jättää vastaamatta käyttäjän tekemään pyyntöön palvelun sisällön saamisesta saavutettavassa muodossa tai jos palveluntarjoaja on jättänyt antamatta todistuksen siitä, ettei aio tehdä pyydettyjä sisältöjä saavutettaviksi.
Lain voimaantulo
Laki tulee voimaan asteittain sen jälkeen kun eduskunta on sen hyväksynyt. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että laki astuisi voimaan syyskuussa 2018. Laissa on useita siirtymäaikoja voimaantulolle. Listassa on lueteltu siirtymäajoista keskeisimmät.
Jos verkkosivusto on julkaistu lain voimaantulon jälkeen, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2019 alkaen. Jos verkkosivusto on julkaistu ennen lain voimaantuloa, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2020 alkaen.
Lakia sovelletaan kaikkiin mobiilisovelluksiin kesäkuun 23. päivästä 2021 alkaen. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sisältöihin, jotka on arkistoitu ennen syyskuun 23. päivä 2019, paitsi jos sisältöä tarvitaan kesken olevan asian hoitamiseen.
Lakia sovelletaan digitaalisissa palveluissa oleviin toimisto-ohjelmilla luotuihin tiedostoihin, jotka on luotu 23. päivä syyskuuta 2018 jälkeen.
Viimeinen kohta on erityinen siinä mielessä, että lain oli arvioitu tulevan voimaan syyskuun 23. päivä 2018, joten vaatimus lain voimaantulon jälkeen luotujen tiedostojen saavutettavuudesta on perusteltu. Koska laki ei ole vielä voimassa, ollaan tilanteessa, jossa täytyy tehdä työtä lakia varten, jonka voimaantulosta ei ole täyttä varmuutta.
Lain valvonta
Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa toimiva saavutettavuustiimi. Lakia aletaan valvoa 1.1.2020. Vuonna 2021 valvontatehtävä siirtyy Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan oikeusturvayksikköön.
Pääasiallisesti valvonta tapahtuu automaattisesti. Vuosittain valvotaan automaattisesti noin 250 verkkosivustoa. Vuosittain valvotaan myös perusteellisemmin noin 20 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta. Automaattinen valvonta perustuu lähdekoodin läpikäyntiin. Perusteellisempi valvonta toteutetaan tämän hetkisen tiedon mukaan yhdistämällä asiantuntijatestausta automaattiseen valvontaan.
Käytettävyyden pikamenetelmät: Huonoin idea ikinä
Käytettävyyden pikamenetelmä on keino tarkastella järjestelmän käytettävyyttä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Pikamenetelmät ovat tiivistettyjä versioita olemassa olevista menetelmistä. Pikamenetelmien avulla voidaan löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta suositeltavaa on aina käyttää myös täysimittaisia menetelmiä.
Käytettävyyden pikamenetelmät: Kognitiivinen pikakävely
Käytettävyyden pikamenetelmät: Ad Hoc -testaus
Käytettävyystestit, joihin osallistuu viisi persoonaa vastaavaa käyttäjää on tärkein ja yleisimmin käytetty käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmä. Ad hoc -testauksessa raportoidaan käytetyn menetelmän lisäksi, mitä toiminnallisuutta tai toiminnallisuuksia testattiin ja minkälainen oli käyttötapaus tai mahdolliset käyttötapaukset.
Käytettävyyden pikamenetelmät: Kysy tyhmiä kysymyksiä
Olemme rajoittuneita ja jumiutuneita näkökantoihimme. Tyhmien kysymyksien avulla yritetään päästä eroon oletuksista, joita kaikilla on ja kyseenalaistaa itsestään selviä asioita. Kun olet tietoinen oletuksistasi ja miten ne vaikuttavat, voit tehdä tietoisen valinnan siitä luotatko oletuksiisi vai haetko uutta tietoa valintasi taustaksi.
KIITO - Mobiliisovellus maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi
Hämeenlinnan venepaikkaverkkokauppa
Oletko kypsä suunnittelemaan eläville käyttäjille?
Mistä tiedät kehittyväsi? Mistä tiedät, että kuntosalilla vietetty aika ei ole mennyt hukkaan? Mistä tiedät sovelluksen kehittyvän? Mistä tiedät, että sovellus vie vähemmän taustajärjestelmän resursseja? Mistä tiedät, että toteutetun käyttöliittymäsuunnittelun jälkeinen työ on parempi kuin vanha?
Kuntosalilla vietetyn ajan hyötyjen todentaminen on helppoa. Jos jaksat joka viikko tehdä hieman pidemmän sarjan liikkeitä x, y ja z, tiedät että kehitystä tapahtuu. Sitä kuinka paljon sovellus vie taustajärjestelmän resursseja voi seurata useallakin eri työkalulla. Käyttöliittymän kehittymistä voi tarkastella tekemällä käytettävyystestin sekä vanhalle että uudelle käyttöliittymän versiolle ja vertailemalla tuloksia keskenään.
Sovelluksen käyttäjäkokemuksen kehittymistä voidaan seurata samoilla keinoilla kuin sovelluksen käytettävyyden kehittymistä. Käyttäjäkokemus täytyy kuitenkin suunnitella ja yrityksellä täytyy olla valmiudet käyttäjäkokemuksen suunnitteluun tai toisella nimellä UX-suunnitteluun. Kuinka yrityksen kehittymistä käyttäjäkokemuksen suunnittelun valmiudessa voidaan sitten seurata?
Yksi keino valmiuden seurantaan on Jakob Nielsenin määrittelemä UX-kypsyys, joka kuvaa sitä, kuinka paljon yrityksen prosessit ottavat käyttäjät huomioon kun tuotteita suunnitellaan ja kehitetään. Nielsenin mukaan yrityksen UX-kypsyys jakautuu kahdeksaan vaiheeseen alkaen vaiheesta “paras käyttäjä on kuollut käyttäjä” ja päättyen vaiheeseen, jossa koko organisaatio toimii käyttäjälähtöisesti.
Missä UX-kypsyyden vaiheessa Haltu sitten yrityksenä on? Kuten kaikki muukin käyttäjäkokemukseen liittyen: se riippuu.On projekteja, joissa kehittäjä tekee käyttäjäkokemuksen suunnittelun kehityksen ohessa. Tällöin kyseessä on UX-kypsyyden toinen vaihe, kehittäjäkeskeinen käyttäjäkokemuksen suunnittelu. Kehittäjä on kuitenkin kehittämänsä järjestelmän asiantuntija ja osaa käyttää järjestelmää liian hyvin, eikä siksi vastaa taidoiltaan tavallista käyttäjää.Toisaalta on myös projekteja, joiden perusteella voidaan katsoa UX-kypsyyden olevan Haltulla neljännessä vaiheessa. Neljännessä vaiheessa projektin budjetista osa on allokoitu UX-suunnitteluun. Kokonaisuudessaan suunnitteluun käytettävissä oleva budjetti on yleensä 10–15 % projektin kokonaisbudjetista ja se sisältää sekä UX-, UI- että graafisen suunnittelun. Koska projektin tuntihinta on kiinteä, UX-suunnitteluun käytettävissä oleva aika on riippuvainen projektin kokonaisbudjetista.
Toisen ja neljännen vaiheen väliin jää UX-kypsyyden kolmas vaihe, josta käytetään nimitystä Skunkworks UX, enkä ole vielä keksinyt miten sen kääntää järkevästi. Kyseessä on kuitenkin ilman budjetissa olevaa valtuutusta tehtävä käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Ad hoc -testaus on hyvä keino tehdä nopeasti käytettävyystestausta. Esimerkiksi UX-ammattilainen voi käyttää viisitoista minuuttia sovelluksen läpikäyntiin. Kyseessä on nimensä mukaisesti tässä ja nyt tehtävä testaus, ilman sen kummempia suunnitelmia. Ad hoc -testauksen avulla voidaan löytää suurimmat käytettävyysongelmat ja tuloksia voidaan käyttää osoittamaan siirtymisen UX-kypsyyden neljänteen vaiheeseen tuottavan vielä parempia tuloksia.
Onneksi yhdessäkään projektissa ei kuitenkaan olla enää ensimmäisessä vaiheessa ja ajatella kuolleen käyttäjän olevan paras käyttäjä.Tavoitteena on nostaa Haltun UX-kypsyys aluksi kuudenteen vaiheeseen. Kuudennessa vaiheessa yrityksellä on prosessi, jonka mukaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tuloksia seurataan ja prosessi on käytössä jokaisessa projektissa. Se miten tulokset saadaan, on projektikohtaista mutta jokaisessa projektissa käyttäjäkeskeinen suunnittelu on iteratiivista.
Kuinka kuudenteen vaiheeseen sitten päästään? Nielsenin mukaan eteneminen vaiheittain on suositeltavaa pakotetun hyppäyksen sijaan. Hänen mukaansa pakotettu hyppäys aiheuttaa todennäköisesti muutosvastarintaa, koska UX-kypsyyden kasvaessa myös toimintatavat, käsitteet ja vaatimukset muuttuvat. Vaikka Haltulla selvästi on halua olla yritys, joka tuottaa käyttäjäkokemukseltaan loistavia palveluita, en halua että halu tapetaan hukuttamalla työntekijät vaatimuksiin tai kuristamalla heidät toimintatapojen muutoksilla.Siksi etenemme vähitellen. Esimerkiksi koulutusten avulla lisätään tietoisuutta muun muassa siitä, mitä käyttäjäkokemus on, miten sitä suunnitellaan ja kehitetään sekä miten sitä voidaan mitata. Tavoitteena on, että jokainen pystyy tarvittaessa tekemään ad hoc -testausta. Projekteissa tehtävillä UX-katselmoinneilla ohjataan kehitystä kohti parempaa käyttäjäkokemusta. Neljännestä viidenteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää selviä tuloksia parantuneen käyttäjäkokemuksen vaikutuksista. Siksi neljännessä vaiheessa käyttäjätestauksen lisääminen on erittäin tärkeää. Käyttäjätestausta pitäisi tehdä mieluummin projektin alkuvaiheessa sen sijaan, että sitä tehtäisiin vasta lähes valmiilla tuotteella.Kuinka kauan tähän kaikkeen sitten kuluu aikaa? Kymmenen vuotta sitten Nielsen arvioi että siirtyminen toisesta vaiheesta seitsemänteen vie noin 20 vuotta ja kuudenteen vaiheeseen noin 13 vuotta.
Nykyisin yleinen käsitys käyttäjäkokemuksesta ja sen vaikutuksista on parantunut, joten asiakkaan vaatimukset ja halu UX-toiminnan kehittymiselle todennäköisesti nopeuttavat siirtymiä kaikissa yrityksissä. Kukaan ei kuitenkaan tarkoituksella suunnittele käyttäjäkokemukseltaan huonoja palveluja.
