Kävimme kuuntelemassa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston järjestämää luentoa saavutettavuudesta. Tarkemmin ottaen kyseessä oli AVI:n saavutettavuuskiertue, jonka ideana on lisätä tietoutta siitä, miten saavutettavuus pitää huomioida julkishallinnon digitaalisissa palveluissa sen jälkeen, kun uusi laki saavutettavuudesta hyväksytään. Lain voimaan tulemisesta ei ole tietoa, sillä laki on vielä eduskunnan käsiteltävänä.Laki kokonaisuudessaan on melko kompakti esitys siitä, mitä saavutettavuus vaatii digitaaliselta palvelulta mutta kannattaa ainakin lukea toisesta pykälästä määritelmät ja kolmannesta pykälästä lain soveltamisala. Lain soveltamisalasta kannattaa erityisesti huomioida kohta 3. Sen mukaan digitaaliset palvelut, joiden rahoittamiseen on osallistunut laissa määritelty viranomainen vähintään puolella kehitys- tai ylläpitokustannuksista kuuluvat lain piiriin.
Viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi viranomaisen on varmistettava digitaalisten palvelujensa yhteensopivuus yleisesti käytettyjen ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien kanssa.Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 4 § 1. momentti
Tässä kirjoituksessa käydään läpi tarkemmin mielestämme suurin uuden lain aiheuttama kuluerä palveluiden tuottajille. Palvelun tekeminen saavutettavaksi ei itsessään ole suuri lisäkustannus. Suurin kuluerä syntyy itse asiassa saavutettavuudesta kertomisesta ja reklamoinnin mahdollistamisesta.
Laissa määritellään myös kohtuuton rasite, joka perustuu palvelusta tehtyyn saavutettavuusarviontiin. Jos saavutettavuusarvioinnin perusteella saavutettavuusvaatimusten täyttäminen aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen palveluntarjoajalle, vaatimuksista voidaan poiketa. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa otetaan huomioon palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja kuinka laajalti toimintaa tehdään. Arvio tehdään huomioiden erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua.Jos digitaalisen palvelun pitää olla lain mukaan saavutettava, palvelusta täytyy löytyä saavutettavuusseloste, käyttäjän pitää pystyä antamaan saavutettavuuspalautetta ja käyttäjä voi liittää palautteeseen myös saavutettavuuspyynnön. Käyttäjällä on myös oikeus tehdä saavutettavuuskantelu tai -selvityspyyntö palvelusta, joka ei käyttäjän mielestä ole toiminut oikein saavutettavuuden toteutumiseksi.
Saavutettavuusseloste
Saavutettavuusseloste on ajantasainen, ymmärrettävä ja selkeä asiakirja, jossa kerrotaan, millä tavoin palvelu on saavutettava. Saavutettavuusselosteen tulee olla myös saavutettava. Lain mukaan saavutettavuusseloste sisältää ainakin:
selvityksen siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle;
ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa;
palveluntarjoajan yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet sähköisesti;
linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.
EU:n antaman mallin mukaan ei-saavutettava sisältö tulee raportoida saavutettavuusselosteessa jaoteltuna kolmeen osa-alueeseen sen mukaan mistä syystä sisältö ei ole saavutettavaa:
Lainsäädäntöä on jätetty noudattamatta.
Kohtuuton rasite
Lainsäädäntö ei kata sisältöä.
Jokaisessa kohdassa täytyy myös luetella sisällöt, jotka eivät ole saavutettavia.EU suosittaa että saavutettavuusselosteen paikkansapitävyys tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkastelun pitäisi sisältää täydellinen arviointi palvelun saavutettavuudesta. Jos näin ei ole, pitäisi selosteessa ilmoittaa myös edellisen saavutettavuusarvioinnin päivämäärä. Aluehallintovirasto ohjeistavana ja valvovana viranomaisena julkaisee myöhemmin oman ohjeistuksen ja malliversion selostuksesta.
Saavutettavuuspalaute
Kaikilla palveluiden käyttäjillä on oikeus lähettää palautetta palveluntarjoajalle saavutettavuusselosteessa määriteltyyn sähköiseen yhteystietoon. Palautetta voi antaa palvelussa havaitusta puutteista saavutettavuudessa tai käyttäjä voi pyytää tarkennusta kohtuuttoman rasitteen perusteluihin.
Saavutettavuuspyyntö
Saavutettavuuspalautteeseen voidaan liittää saavutettavuuspyyntö jos käyttäjä tarvitsee digitaalisesta palvelusta välttämätöntä sisältöä. Käyttäjällä on perustellusta syystä oikeus saada kyseinen sisältö myös yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa. Sisältö voidaan tarjota myös muulla saavutettavalla tavalla. Jos palvelussa oleva tekstisisältö on esimerkiksi pdf-tiedostossa olevassa kuvassa, käyttäjällä on oikeus saada sisältö tekstitiedostona.
Palveluntarjoajalla on velvollisuus lähettää kuittaus saavutettavuuspalautteen vastaanottamisesta palautteen lähettäjälle. Palautteeseen ja pyyntöihin pitää vastata viipymättä mutta kuitenkin kahden viikon kuluessa. Vastaamiseen voi saada kahden viikon lisäajan jos pyyntö koskee laajoja sisältöjä. Jos palveluntarjoaja ei aio antaa saavutettavuuspyynnössä määriteltyjä sisältöjä, siitä pitää antaa kirjallinen todistus perusteluineen pyynnön tekijälle.
Saavutettavuuskantelu ja -selvityspyyntö
Palvelun käyttäjällä on myös oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastolle, joka toimii saavutettavuuden valvontaviranomaisena. Kantelun voi tehdä jos palveluntarjoaja ei ole täyttänyt lain vaatimia saavutettavuusvaatimuksia, ei ole tehnyt saavutettavuusselostetta siinä muodossa kuin se vaaditaan tai on jättänyt vastaamatta saavutettavuuspalautteeseen.
Saavutettavuusselvityspyynnön voi tehdä jos palveluntarjoaja jättää vastaamatta käyttäjän tekemään pyyntöön palvelun sisällön saamisesta saavutettavassa muodossa tai jos palveluntarjoaja on jättänyt antamatta todistuksen siitä, ettei aio tehdä pyydettyjä sisältöjä saavutettaviksi.
Lain voimaantulo
Laki tulee voimaan asteittain sen jälkeen kun eduskunta on sen hyväksynyt. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että laki astuisi voimaan syyskuussa 2018. Laissa on useita siirtymäaikoja voimaantulolle. Listassa on lueteltu siirtymäajoista keskeisimmät.
Jos verkkosivusto on julkaistu lain voimaantulon jälkeen, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2019 alkaen. Jos verkkosivusto on julkaistu ennen lain voimaantuloa, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2020 alkaen.
Lakia sovelletaan kaikkiin mobiilisovelluksiin kesäkuun 23. päivästä 2021 alkaen. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sisältöihin, jotka on arkistoitu ennen syyskuun 23. päivä 2019, paitsi jos sisältöä tarvitaan kesken olevan asian hoitamiseen.
Lakia sovelletaan digitaalisissa palveluissa oleviin toimisto-ohjelmilla luotuihin tiedostoihin, jotka on luotu 23. päivä syyskuuta 2018 jälkeen.
Viimeinen kohta on erityinen siinä mielessä, että lain oli arvioitu tulevan voimaan syyskuun 23. päivä 2018, joten vaatimus lain voimaantulon jälkeen luotujen tiedostojen saavutettavuudesta on perusteltu. Koska laki ei ole vielä voimassa, ollaan tilanteessa, jossa täytyy tehdä työtä lakia varten, jonka voimaantulosta ei ole täyttä varmuutta.
Lain valvonta
Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa toimiva saavutettavuustiimi. Lakia aletaan valvoa 1.1.2020. Vuonna 2021 valvontatehtävä siirtyy Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan oikeusturvayksikköön.
Pääasiallisesti valvonta tapahtuu automaattisesti. Vuosittain valvotaan automaattisesti noin 250 verkkosivustoa. Vuosittain valvotaan myös perusteellisemmin noin 20 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta. Automaattinen valvonta perustuu lähdekoodin läpikäyntiin. Perusteellisempi valvonta toteutetaan tämän hetkisen tiedon mukaan yhdistämällä asiantuntijatestausta automaattiseen valvontaan.
